Marraskuun 2019 historiatarinaa

FM Mauri Junttila

Marraskuun 2019 tarinaa

Erilaisia säitä on ollut aikojen saatossa

Tyrnävän Korvenkylän kyläläistarinoissa kertoivat ennen vanhaan, että Korvenkylässä oli ollut tuhoisa metsäpalo ”taannoisten 1800 – luvun suurten nälkävuosien aikaan”. Ne olivat ehkä jo olleet ennen (1856 – 1858) ns. suuria 1800 – luvun nälkävuosia, suuria kuolonvuosia?

Tuhoisa oli silloinen metsäpalo ollut. Esimerkiksi Tyrnävän kirkonkylän Konttilan talon Korvenkylän karjamajan nykyisen Keskitalon talon paikalla sijainneesta karjamajan pirtin ikkunasta oltiin voitu katsella suuren metsäpalon jälkeen esteettömästi aina läheiselle Leppijärvelle saakka.

Ennen vanhaan olivat Suomessa käyttäneet yleisesti männystä kuoren alta saatavaa nilaa sekä metsien jäkälää leivässä leipäjauhojen lisänä. Sehän ei enää juuri onnistunut esimerkiksi Tyrnävän Korvenkylässä kaiken tuhonneen suuren tuhoisan metsäpalon jäljiltä. Kato ja nälkä vain syventyivät niinä aikoina ihmisillä. Kalat, marjat ja kaikenlainen metsän riista olivat myös kärsineet kadoista ja paljoista kalastamisista sekä metsästämisistä.

Metsäpalot olivat raivonneet siellä poikkeuksellisten ankarien ukkosten aikana ja jälkeen vielä niinkin myöhään kuin lokakuussa. Siihen onnettomuuden kesään oli sisältynyt varhaisemmin helteitä ja pitkiä kuivia säitä. Ennen vanhaan oli ollut sellaista, että oli ollut monenlaisia kesiä ja säitä. Oli nollut kaiken viepää surmaavaa tuhoisaa hallaa ja joskus oli ollut kaunista lämmintä mukavaa suloista kesää.

Suuret nälkävuodet (1856 -1858) olivat olleet kova koettelemus esimerkiksi Limingan Lakeudella. Ihmisiä oli kuollut paljon suvuttain, perheittäin ja kylittäin nälkään ja monenlaisiin tappaviin tauteihin ja sairauksiin kaikkialla Suomessa ja paljon ihmisiä menehtyi myös Limingan Lakeudella.

Muuamia kymmeniä vuosia sitten Tyrnävän Korvenkylässä asui ”Korven Iikan”, Iikka Pasasen (1867-1930) poika Ahti Pasanen (1897-1970). Nykyaikojen, näiden päivien, nykyisin Oulunsalossa asuva Jorma Pasanen (s. 1946) on Pasasen Ahdin poika.

Jorma oli kuullut lapsena isältään paljon tarinoita vanhoista ajoista. Pasasen Jorman naapurin mies, hänen Veikko enonsa, Veikko Vesala (1920 – 2006) puhui ennen usein Tyrnävän Korvenkylän vanhoista tapahtumista ja asioista.

Sen voi uskoa vaikuttaneen esimerkiksi Pasasen Jorman, Pasasen Markun, Junttilan Pentin, Aaltomaan Reinon, Alasaarelan poikain, Tolvasen Matin, Kaikkosen poikain ja monien muiden Korvenkylän lasten ja poikain kiinnostukseen vanhoista ajoista ja asioista, että Limingan Lakeuden reunoilla oli esimerkiksi elänyt taannoisen isonvihan ja pikkuvihan sekä monien venäläisvainojen ajat kokenut mies. Hän oli ollut Yli – Kiimingissä ja Utajärvellä asunut ja vaikuttaut myös oman aikansa legenda, vainolaisten kanssa taistellut ja sotinut Juho Pekka Vesainen.

Lapsina leikimme usein esimerkiksi Tyrnävän Korvenkylän Järvikankaalla, Hannuskankaalla, Kettukaarroilla, Kotakankaalla ja Leppijärvellä. Leikeissämme roolihahmomme saattoi usein olla legendaarinen talonpoikaispäällikkö ja sissi Juho Vesainen. Leikkiaikoina olimme välillä jopa yötä Leppijärvellä. Vanhaan aikaan olimme koulussa myös arkisin. Viikonloppuvapaat olivat silloin lyhyitä. Kesä – ja joulomilla sekä vuotuisjuhlain aikaan meillä oli vapaata pitempiä jaksoja.

Historiotsija Santeri Ivalo oli kirjoittanut aikoinaan seikkailuromaanin Juho Vesaisesta. Suosittua ”Juho Vesainen seikkailukirjaa” oli lainattavissa esimerkiksi Temmeksen Haurukylän kansakoulun koulukirjastosta. Vanhojen kyläläistarinoiden mukaan Tyrnävän Korvenkylän Kotakankaalla ja Järvikankaalla oli myös asuttu myös talvisin piilopirteissä isonvihan aikaan.

Taannoiseen 1930 – luvun pula – aikaan sisältyi paljon

Ei se silloin vanhaan aikaan aina ollut vain pahoja ahdinkoja ja surkean ikävää taloudellista pula – aikaa. Tosin maatalojen pakkohuutokaupat 1930 – luvulla olivat olleet ikävästi lähes jokapäiväsiä.

Siihen 1930 – luvun pula – aikaan oli sisältynyt esimerkiksi myös pitkä monien lämpimien kesien kausi. Esimerkiksi merkittävän ja satoisan vehnänviljely laajentui ja lisääntyi jopa kauas Kemijoen latvoille. Esimerkiksi Pohjois – Pohjamaan Tyrnävälle olivat perustaneet ja rakentaneet silloin harvinaisen vehnämyllyn ennestään tutun melko kookkaan Tyrnävän osuusmeijerin ja myllyn yhteyteen. Sitä ennen pohjoisin vehnämylly oli ollut Kalajoen Tyngän kylässä.

Riihenpuintia

Riihenpuinti oli ollut ikiaikaisia asiota ja tapoja. Sitä oli ollut ertyisesti Pohjolassa viljan säilymisen takia. Riihikuiva vilja säilyi vuodesta toiseen. Se säilytti myös hyvin kuivattuna viljana myös itävyytensä. Jyvät, jotka olivat kuivattu riihessä soveltuivat siis hyvin myös siemenviljaksi.

Riihen puinnille kesäisin ei ollut tarkkaa ajankohtaa. Sitä oli ollut lämpimällä kesällä jo silloin, kun ihmiset tarvitsivat kotipelloistaan saatuja puurojauhoja tai ohraleipään, rieskaan ohrajauhoina.

Riihen puintia oli toisilla taloilla ollut vielä hyvin myöhään jopa jouluviikolla. Monet isännät olivat tehneet kiireelliset talon peltotyöt ennen maiden jäätymistä. Viljat säilyivät hyvin suojaisassa kuivassa riihessä, kun ne oli saatu niihin keräiltyä hyvien kuivien ilmojen aikaan.

Menneeellä 1950 -luvulla maaseudun taloissa oli ollut kookkaita puimaloita ”elokatoksia, elosuojia” Niihin kerättiin pelloilla seipäillä tai kuhilailla kuivunut vilja. Vilja kuivui edelleen lisää puimaloissa. Puimaloiden kuiva, kypsynyt vilja puitiin puimakoneilla eli ”ryskyillä” hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Jyvät säilytettiin tavallisimmin hirsiaitoissa.

Tosin vanhaan aikaan jyviä sisältävisä riihissä olivat vaivana rotat ja hiiret. Vanhaan aikaan talojen kissat ja koirat olivat olleet hyviä pyyntityössään. Monesti maatalojen isännät kehuivat kissain ja koirainsa pyyntitaitoja ja ahkeruutta.

Autoilija Mauno Junttila (1930-1976) harrasti aikoinaan metsästystä. Hän siksi aikoinaan hankki nätin Karjalan karhukoira pojan. Mauno oli ottanut kerrattain nuoren reippaan Vilin mukaansa lähtiessään hirvimetsälle kauas Tyrnävän Ylipäähän. Vili matkusti Maunon henkilöauton kyydissä sinne Korvenkylän kotoaan eli meni autokyydissä Tyrnävän Ylipäähän. Siellä he olivat porukalla kaataneet muutaman hirven.

Vili koirapoika ei tykännytkään olla metsästäjäporukoissa. Vili oli jo varhain seuraavana aamuna kotonaan noin 40 kilometrin päässä Tyrnävän Ylipään hirvimetsistä. Aamulla Vili heilutti meille nätisti häntäänsa seisten kotonaan koppinsa vieressä. Reipas ja osaava Vili oli juossut sieltä hirvimetsiltä Tyrnävän Korvenkylän kotiinsa yön aikana.

Vili ei kammoksunut tai pelännyt kotona äänekästä ammuntaa eikä pauketta, ei Vili pelännyt – päinvastoin hän hyväksyi hyvin isotkin äänet ja räiskeen. Hirvien metsästyksestä vain Vili ei ollut kiinnostunut.

Sitävastoin Vili oli meillä erinomainen ja tärkeä hiirten ja rottain metsästäjä. Rotat olivatkin monille kotikissolle turha suuria ja vihaisia. Lienevät olleet jopa vaarallisia näteille passatuille kotikissoille?

Siihen aikaan rotat lisääntyivät kovin nopeaan. Ehkä siksikin, kun siihen aikaan oli paljon lämpimiä pitkiä kesiä. Leikuupuinti leikkuupuimureilla talojen pelloilla oli myös uutta. Pelloille jäi runsain mitoin, määrin jyviä ja tähkiä rotillekin. Rottain aika silloin olikin elää huolettomasti yltäkylläsyydessä viljapeltojen tähkien ja jyvien keskellä.

Poikkeuskesä 1967

Kesä oli kaunis ja lämmin kuin niillä sen ajan kesillä oli tapana olla. Ilma viilentyi nopeaan jo lokakuun alusta. Runsaat sateet muuttuivat sakeiksi lumisateiksi. Lokakuun alkupuolen runsaat lumisateet toivat maahan pysyvän lumen. Se suli vasta seuraavana keväänä. Uusi, vuoden 1968 kesä oli tavanomainen monien mukavien kesien joukossa.

Esimerkiksi harvoin erehtyvä Tyrnävän Korvenkylän mies Vesalan Veikko (1920-2006) teki kuitenkin syksyllä 1967 pienen virheen. Hän sanoi, että juuri lokakuussa satanut lumi sulaa pois. Kuitenkin satoi lunta päivästä toiseen. Harvoin ennen vanhaan 1950 – 1970 luvuilla pysyvä lumi tuli lokakuussa. Talven lumet tulivat tavallisesti joulukuulle, vaikka oli jäätiköitä ja kovin kylmää jo melko syksystä. Veikkokin jopa erehtyi joskus. Lumi suli vasta myöhään seuraavana keväänä.

Talvella 1986 oli poikkuksellisen kylmää ja hyvin paljon oli lunta. Kesä tuli sitten kuitenkin nopeaan pitkän odottelun jälkeen, kun lämmin Föhn – tuuli alkoi helliä meitä Pohjolan ihmisiä.

Se muistetaan yleisesti, että kesällä 2010 meillä oli poikkeuksellisen lämpimiä ja pitkiä kuumia helteitä.Vuoden 2010 kesä oli monien mittausten mukaan poikkeuksellisen lämmin. Kesällä 2010 mitattiin yleisesti korkeita ennätyshellelämpötiloja. Sellaisia ei oltu koskaan varhaisemmin mitattu Suomessa.

Lähteitä:

https://www.tyrnavanmylly.fi/tarinamme
http://www.tyrnava.fi/loader.aspx?id=76018f2a-dfb6-4b4b-8725-3de6fd0df47e
https://sites.google.com/site/tarinoitatyrnaevaeltae/
https://junttilantarinaa.wordpress.com/
https://yle.fi/uutiset/3-6709997
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pettu
https://www.google.com/search?sa=N&q=pettuleip%C3%A4&tbm=isch&source=univ&client=firefox-b-d&ved=2ahUKEwj_-ZKw25blAhV2AhAIHdY6DG84ChCwBHoECAcQAQ&biw=1366&bih=632
https://kilen.fi/suomeksi/kesakahvila/pettuleipa/
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/31182/Ruisleip%C3%A4%20%28pettuleip%C3%A4%C3%A4%29/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puinti
https://elavamuisti.fi/aikajana/vetelin-elonkorjuu-ja-riihenpuinti
http://maurinmarraskuu.munblogi.com/tag/riihenpuintia/
https://www.google.com/search?sa=X&q=riihipuinti&tbm=isch&source=univ&client=firefox-b-d&ved=2ahUKEwjaidWez5jlAhVuw8QBHREPAw0QsAR6BAgIEAE&biw=1366&bih=632
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Vesainen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Krankka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalankarhukoira
https://fi.wikipedia.org/wiki/Santeri_Ivalo
https://www.utajar

https://tarinoitatyrnavalta.wordpress.com/tag/venalaisvainot/